Tällä kertaa minua puhuttelivat erityisesti maalaukset ihmisistä, joista näette kuvia tuonnempana. Kasvot kätkivät sisäänsä kiehtovia tarinoita ja olisin voinut tuijotella niitä vaikka kuinka kauan. Ihastelin myös herkkiä ja kauniita pastellisävyjä, joilla oli väritetty sellaisia maailmoja, jotka kiehtoivat tiistaipäiväistä olotilaani erityisen paljon.
Tällä hetkellä Leena inspiroituu vanhoista liinoista ja posliinikissoista. Hänellä on työhuoneellaan iso kasa erilaisia vanhoja liinoja, joihin kaikkiin liittyy jokin muisto tai tarina. Kiinalainen onnea tuova posliinikissa tuli mukaan eräänä yönä, kun hän meni käymään keittiössään; posliinikissa heilutteli siellä kättään kutsuvasti. Seuraavana päivänä hän oli jo maalannut ensimmäiset kissamaalauksensa.
Leena Joro
Asuu ja työskentelee Tampereella
Nyt vasta olen tajunnut, että viehätykseni vaaleanpunaisen värin käyttöön maalatessani, juontaakin ehkä varhaislapsuuteni kylämaisemaan kotini seinällä!
Ja pikkuhiljaa ja oikeastaan hyvin tiedostamatta minua alkoi kiinnostaa kuvien tekeminen. Taide oli hyvin kaukainen käsite lapsuuteni ja nuoruuteni maalaiskylässä, sitä oli ehkä jossakin, ehkä Helsingissä!
Teen kuvia eli siirrän "päähäni" syntyneen kuvan paperille kynillä, liiduilla tai akvarelliväreillä. Varsinkin akvarellitekniikassa minua miellyttävät työskentelyn hiljaisuus ja rauha.
Toiset kuvat vaativat toisenlaista otetta. Näitä kuvia maalaan öljyväreillä kankaalle. Useimmiten vielä haluan itse tehdä pohjat, pingottaa kankaan, liimata, hioa ja gessota. Mutta mikään ei ole ihanampaa kuin sekoittaa ja katsella öljyisiä värejä, niiden kiiltoa, notkeutta ja syntyviä sävyjä!
Ideoita kuviini minun ei onneksi tarvitse etsiä. Jokin väri jossakin, esine, muisto, vanhan liinan kukkakuvio…synnyttää päähäni kuvan, jonka sitten siirrän usein hyvinkin muuttuneena näkyväksi.
Haluaisin esittää kuvillani jotakin, joka ehkä on. Jotakin salattua, jotakin, joka on paljastumassa, mutta salassa. Kuulostaa näin kirjoitettuna aika oudolta…
Kauniit, öljy, 2009, 55x65 |
Kaikkein läheisimpiä ja rakkaimpia minulle ovat kuvat ja maalaukset, jotka ovat syntyneet helposti ja kevyesti. Joskus, kun päähäni syntynyt kuva kesken prosessin hämärtyy, enkä olekaan enää varma prosessin etenemisestä, työskentely voi olla vaivalloista. Katsoja ei tuollaista varmaankaan huomaa, mutta minä kylläkin! Aina tuollaista vaikeudella syntynyttä kuvaa katsellessani sama hankaluus palaa mieleeni.
Minkälainen taide koskettaa minua? Minua koskettaa taideteos, josta löydän jotakin salattua, jotakin yllättävää, ehkä jonkin hämmästyksen… Ehkä koskettavaa taideteosta katsoessaan katsoo samalla peiliin…"
Eläintenkesyttäjä, öljy kankaalle, 2009, 55x50 |
Salattujen asioiden ja ilmiöiden julkimaalaaminen kuulostaa hyvältä syyltä maalata!
VastaaPoistaUpea taiteilija, pysäyttäviä töitä!
Niin minustakin! :)
Poista