lauantai 30. lokakuuta 2010

Hitaasti

Tämä viikko on ollut ihanan hidas. En ole tehnyt paljon mitään muuta kuin puuhastellut lasten kanssa. Olisi pitänyt lukea keskiajan taiteesta, mutta toisaalta pieni tauko on ollut tosi hyvä juttu. Maalauksetkin edistyvät tosi hitaasti. Kerrankin maltan odottaa rauhassa edellisten kerrosten kuivumista! (enkä tuskastu vaikka ne näyttävät keskeneräisinä ihan epätoivoisilta)



Kun hidastelee ja kulkee tuolla ulkona lasten tahdissa niin näkee paljon enemmän asioita. Maailma on täynnä ihan mahtavia yksityiskohtia, joita voi rauhassa pysähtyä tutkiskelemaan. Liian harvoin tulee sitä kyllä tehtyä. Tämän viikon hitauskin johtui pelkästään siitä että olen nukkunut tosi huonosti joka yö ja siis liian väsyksissä olemaan nopea.. :)

maanantai 25. lokakuuta 2010

Ovaija

Oli tarkoitus poikien nukkumaanmenon jälkeen keskittyä opiskelujen tämän viikon aiheeseen eli keskiajan taiteeseen, mutta päätinkin sitten laittaa alulle vielä pari eläinmaalausta. Ihan jo senkin takia, että kolmevuotiaamme antoi muutama päivä sitten käskyn: "maalaa äiti ovaija". Sanoin että joo äiti voi joskus maalata oravan. Tänään tuli sitten jo vähän tiukempaan sävyyn: "Mihhä te ovaijataulu minkä tinä maalaija?". Noh, ei auta.. :D Tämä toinen pohjamaalausluonnostelu meinaa puolestaan olla isona maasika tai vastaava.



lauantai 23. lokakuuta 2010

Tyyppejä jotka nojailevat puihin



Tosi usein, kun alan piirtämään ilman ideaa tai mallia, piirrän jonkun istumassa puun alla. Yleensä se joku nojaa puuhun silmät kiinni. Ja ne kaikki ovat sellaisia unelmoivia tyynen rauhallisia tyyppejä, joilla ei ole kiire minnekään. Ehkä jotain sellaista olotilaa itsekin tavoittelen. Tarkemmin ajatellen oikeastaan kaikki mitä piirrän tai maalaan, kertoo enemmän tai vähemmän omista olotiloistani tai haaveistani.

Olen tosi huono kertomaan joitakin asioita sanojen avulla ja siksi varmaan minulla onkin niin kova palo kuvalliseen ilmaisuun. Onneksi toiset hoitavat sanallisen puolen minunkin puolestani, hyvä esimerkki Osmoosielämää -blogin Satun kirjoitus Positiivisesta kierreteoriasta, johon samaistuin heti täysillä!

No mutta joka tapauksessa, aloitin äsken piirtämään ja tällaisen sain alulle. Pitänee jatkaa sitä myöhemmin, koska nyt kutsuvat kotihommat..

Omannäköistä







Olemme asuneet täällä uudessa kodissa jo kohta vuoden, mutta vieläkin on sisustusasiat ihan rempallaan, johtuen lähinnä rahan ja ajan puutteesta. Toki sisustaminen hitaasti ja varmasti on ihan järkevääkin, mutta toisaalta olen kyllä aika malttamaton joidenkin nurkkien suhteen. Kotona pitäisi kuitenkin olla kotoisaa ja omannäköistä.

Tuli sisustusasiat mieleen, kun katselin eilen kateellisena ystävieni koteja, joissa oli asetelmat, värimaailmat ja kokonaisuudet kohdallaan. Ja kodit olivat kyllä ihanasti asujiensa näköisiä :)

Yllä joitain yksityiskohtia kotoamme, joista tykkään. Kokonaisuudet onkin sitten toinen juttu.. Ehkä pitäisikin seuraavaksi kuvata ne kaikkein tylsimmät ja kamalimmat sisustusasiat mitä täältä löytyy, niin voisi sitten tehdäkin niille jotain :)

keskiviikko 20. lokakuuta 2010

Luonnostelua

Maalasin eilen väripintoja leveällä siveltimellä: oranssia, punaista, violettia ja hopeaa. Tuijottelin maalauspohjia ja kääntelin niitä ylösalaisin, mutten keksinyt miten jatkaisin. Haluaisin vaihteeksi maalata ihmisiä ja erilaisia tiloja, mutta jumitan nyt noissa eläimissä niin paljon että en tiedä mistä aloittaisin. Ehkä minun pitää piirtää nuo eläimet aluksi "pois alta" ja miettiä sitten lisää..

Ihmeellistä muuten että ehdin tällaisia puuhastella päiväsaikaan! Ehkä eka kerta melkein vuoteen kun molemmat lapset on yhtä aikaa päiväunilla. Käytin heti tilaisuuden hyväksi ja nappasin netistä muutaman kuvan, joista tein nopeita luonnoksia tusseilla. Hankala muuten saada sarvikuonosta jotenkin luontevan näköistä, kun se on luonnostaankin niin erikoisen näköinen otus :)





tiistai 19. lokakuuta 2010

Visiitti Galleria Koppeloon

Olen viime vuosina kulkenut satoja kertoja tamperelaisen Galleria Koppelon ohitse ja katsellut siellä olevia Paula Puikkosen vaihtuvia näyttelyitä. Olen aina pitänyt tosi paljon teosten väreistä ja monesti miettinyt, että pitäisikö mennä sisälle. Tänään en kuitenkaan enää voinut vain kävellä ohitse, koska siellä oli sellaisia maalauksia eläimistä, joiden intensiivisiä katseita upeiden värien keskeltä en voinut vastustaa!

Oli kiva hypätä vilisevältä kadulta satumaisten eläinten maailmaan, jonne itsekin olen maalauksissani sukeltanut viime aikoina. Maailmassa on nyt niin paljon kamalia asioita tapahtumassa, että tuntuu hyvältä olla lähellä luontoa ja puolustamassa sellaisten oikeuksia, jotka eivät sitä itse pysty pyytämään. Puikkosen näyttelyyn liittyi Eeva Kilven eläinten oikeuksia puolustava runo ja esillä oli myös prosyyreita kasvissyönnistä. Tykkäsin eniten hirvimaalauksesta (en muista teoksen nimeä), jonka ostaisin heti jos minulla olis tarpeeksi rahaa.

Eläimet ovat Koppelossa 4.11. saakka. Muita Paula Puikkosen maalauksia voi katsella täältä: http://www.galleriakoppelo.net/nayttelyt.php

Näyttelystä tuli taas kerran mieleeni, että tarvitsisin paljon enemmän rohkeutta värien käytön suhteen. Seuraavaksi, kun on enemmän aikaa, täytyy ruveta kunnolla perehtymään värioppiin ja tekemään kokeiluja. Värit ovat kyllä erittäin olennaisia asioita kun miettii pitääkö jostain teoksesta vai ei. Ehkä jopa tärkeämpiä kuin muoto tai sisältö? Ainakin siinä mielessä, että vaikka olisi kuinka kaunis tai puhutteleva teos, mutta jos siinä sattuu olemaan pelkästään inhokkivärejäni niin en siitä silloin hirveästi tykkää.

sunnuntai 17. lokakuuta 2010

Muutama tunti lisää kiitos!

Taas vierähti viikko niin että humahti. Ensin uppouduin kirjoittamaan taidehistorian opintojen ensimmäistä esseetä ja sitten pitikin jo kovaa kyytiä perehtyä muinaisen Egyptin taiteeseen, mikä onkin kyllä huikeaa ja mielenkiintoista! Sain myös vihdoin käsiini seuraavan tentittävän opuksen: Hugh Honourin ja John Flemingin Maailman taiteen historian. Siinäpä riittääkin pureskeltavaa melkein 900 sivun edestä, huh...

Tuntuu että päivästä loppuvat tunnit kesken. Tekemättömien ja nämäpitäisitehdäheti -asioiden lista on valtava! Ja maalatakin haluaisin joka välissä, ensi viikolla kyllä aion :) Nämä viime aikojen puheenaiheet Homoilta -keskustelun ja Chilen kaivosmiesten pelastamisen tiimoilta toivat muutamia ideoita seuraaviin tuotoksiini. En malttaisi odottaa että pääsen kunnolla työstämään niitä ajatuksia.

No mutta joka tapauksessa, kivoilla tekemisillä täyttyvät päivät, niin en valita. Ja nyt roomalaisten kimppuun -->

lauantai 9. lokakuuta 2010

Tiskirättijuttuja

Jotta tiskirättiä jaksaisi pyöritellä käsissään, sen pitää olla kivan näköinen ja sellainen joka ei kerää hajuja. Suosikkimateriaalini on ehdottomasti bambu.

Tartuin tänään pitkästä aikaa puikkoihin ja jatkoin ikuisuusprojektiani bambulankojeni parissa. Olen neulonut omaan käyttöön ja kavereilleni hyvän läjän tiskirättejä ja nyt ajattelin siirtyä isompiin siivousluutuihin. Olen ihan rakastunut pehmeään, imukykyiseen ja antibakteeriseen bambulankaan tiskirättimateriaalina. Muita kutomishommia en oikeastaan tykkää tehdäkään.

Toinen tiskirättiprojektini pitää sisällään keväällä tekemiäni tussipiirroksia, joista ajattelin joskus tekeväni silkkipainoseulat ja painavani kuvia bambukankaalle. Siitä taas ompelisin tiskirättejä ja keittiöpyyhkeitä. Ajatus on kiva, mutta käytännössä voi olla että en tule saamaan tätä projektia päätökseen. Kesällä tämä 10 piirroksen sarja oli mukana parissa näyttelyssä nimellä "Painokuvia tiskirätteihin". Tässä niistä muutama.







keskiviikko 6. lokakuuta 2010

Ihana syksy



Luonto on nyt kauniita värejä niin paljon pullollaan, että väriterapiaa ei tarvitse erikseen lähteä taidegallerioista tai Marimekon putiikeista hakemaan. Tekisi mieli käydä joka päivä metsässä kuljeskelemassa, mutta onneksi omalta pihaltakin löytyy syksyn värejä. Hassua muuten että chilisato jatkaa kypsymistään vaikka lehdet näyttävät jo tältä.

maanantai 4. lokakuuta 2010

Peura

Tässä muuten se peura, josta aiemmin paljastin vain palasen. Suurin piirtein joka toinen päivä tykkään siitä ja joka toinen päivä en.