Leijonan silmät ja hiekkaveistoksia

Olen viime aikoina innostunut maalaamaan eläimiä. Olen tihrustellut niitä joko pienistä valokuvista tai sitten keksinyt omasta päästäni jotain eläinten tapaisia. Tänä viikonloppuna sain asiaan uuden ulottuvuuden kun vierailimme perheeni kanssa Korkeasaaressa ja Luonnontieteen museossa . Sekä täytetyt että pienissä häkeissään elävät eläimet olivat enimmäkseen aika surullista katsottavaa, mutta vaikuttavia kokemuksia tarttui silti matkaan.



Hämmästelin useiden eläinten kokoa ja motoriikkaa, mutta kaikkein pisimmäksi ajaksi jähmetyin tuijottamaan leijonan silmiä. Urosleijona käveli monta kertaa ohitsemme erittäin tuima ja intensiivinen katse suunnattuna tiukasti eteenpäin. Kaveri näytti siltä että ei tehnyt kauheasti mieli tehdä lähempää tuttavuutta. Juuri tuon leijonan silmät, tilanteen ohimenevän tunnelman ja pienen pelon häivähdykseni kun saisin vangittua maalauspohjalle..

Eläinten lisäksi Korkeasaaresta löytyi aitauksellinen hiekkaveistoksia. Art Meets Sand -hiekkaveistoskilpailu järjestettiin tänä kesänä ensimmäistä kertaa Korkeasaaressa ja sen teemana oli luonnon monimuotoisuus. Ihmeellisiä teoksia, en tiedä riittäisikö minulla sinnikkyyttä opetella niin hienosti taiteilemaan yksityiskohtia hiekasta.


Yksityiskohta Christo Squierin teoksesta The language of life


Donatas Mockus: Sand baby