Sähköpylväitä, värejä ja kumpparikorvikset

Vanhojen kuvien joukosta pomppasi myös aikamoinen satsi erilaisia sähköpylväitä ja voimalinjoja. Ihastuin niihin yli 10 vuotta sitten, kun matkustin bussilla Baltian maiden halki. Vähän miten sattuun pystytetyt voimalinjat, jotka halkoivat Liettuan maaseudun peltoja ja ränsistyneitä maatiloja sekä kallellaan olevat sähköpylväät nokassaan pöllö tai varis olivat todella pysähdyttäviä. Näkymässä korostui ihmisen yritys olla iso mahtavan luonnon keskellä ja lopputulos oli tosi surullinen. Olinkin jo oikeastaan unohtanut koko jutun, pitäisi ehkä ottaa noita mukaan maalauksiin... Yllä olevat pylväät ovat jostain päin Suomea, en muista tarkemmin.

Viikonloppuna tuli myös mieleeni jälleen kerran, että minun pitäisi opetella käyttämään värejä rohkeammin. Joskus aiemmin kirjoitin täällä siitä, miten eräs maalausopettajani kehotti käyttämään sellaisia värejä joita inhoan. Sitä kautta voi löytyä jotain uutta maalaamiseen jos on jäänyt jumittamaan samoihin aiheisiin ja maalaustapoihin. Tuo antilooppimaalauksen keltainen on itse asiassa sellainen inhokkiväri. Mutta jotta en jäisi jumittamaan siihen ajatukseen, että "pitäisi opetella käyttämään värejä..." niin lainasin vihdoin kirjastosta aiheeseen liittyvän kirjan. Betty Edwardsin VÄRIT -teoksen kimppuun siis -->

Ai niin! Sunnuntain kunniaksi shoppailin itselleni myös ihanat kumpparikorvikset. Hauskoja koruja ja muutakin kivaa löytyy Näpertelijän vapaus -blogista :)